Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
Kansi: Laura Arvela & Mika Tuominen
WSOY 2012, 130 sivua
ISBN: 978-951-0-39079-5
Kas tässäpä kirja, joka ei enää esittelyjä kaipaa, siksi monessa blogissa se on jo ollut.
Sama kärttyinen mielensäpahoittaja jatkaa valitustaan, mutta tällä kertaa huomion kohteena on ruoka. Vaimo on edelleen sairaalassa, eikä ruokapalvelun eväät maistu. Niinpä kirvesmies joutuu ottamaan lusikaan känsäiseen kouraansa ja opettelemaan itse, miten perunat keitetään.
Ruoka on erinomainen aihe, jos valitukselle täytyy keksiä yksittäinen teema, sillä siitähän riittää puhetta. Maailmasta löytyy lukemattomia ruokia joita voi paheksua ja toisaalta vähälukuinen joukko niitä, jotka voidaan laskea kelvolliseksi ravinnoksi Suomenmaalla. Yllättävää avarakatseisuutta mielensäpahoittaja esittää siinä, miten hän hyväksyy ulkomaanelävien ruoat täysin silloin, kun niitä syödään ja tarjotaan kunkin ruoan kotipaikassa.
Tämä oli oikein hauskaa luettavaa ja sopivan lyhyt, ettei alkanut tuntua siltä että jutut toistaisivat itseään. Muistaakseni ensimmäisen mielensäpahoittajan kohdalla se ajatus alkoi jo hiipiä mieleen, mutta tässä ei. Sen sijaan siitä on huomautettava, että varsinaisesti tässä ei pahoiteta mieltä monestikaan, vaikka jokainen kappale sillä huomautuksella alkaakin.
Kyllähän tämä kuuluu kunkin lukea!
Minusta tämä oli parempi, kuin se eka Mielensäpahoittaja. Pidin tästä ihan mielettömästi.
VastaaPoistaMielensäpahoittaja muuttui tässä selvästi positiivisemmaksi, kaikki ei enää ollutkaan pielessä. Minua pikuisen hiritsi se, miten nopeasti hän omaksuikaan "vieraita" ruokia. Homejuustoakin sotki perunoihinsa, ei olisi sellainen käynyt ekalle mielensäpahoittajalle.
Poista