Kari Nenonen: Se ken tulee viimeiseksi on kuolema

Kari Nenonen: Se ken tulee viimeiseksi on kuolema 

Book Studio 1988 

Sivuja 171 

ISBN: 951-20-6057-4 

Noin vuosi sitten luin Nenosen kauhukirjan Ken kuolleita kutsuu, ja kommenteissa mainittiin tästä toisestakin kirjasta.  Kun se tuli kirjaston poistomyynnissä vastaan, niin ajattelin kirjan saatavuuden putoavan jyrkästi ja päätin pelastaa sen hyllyyni. Kotimaisen kauhukirjallisuuden tarjonta on sentään melkoisen vähäistä, ja toisaalta, miten voisinkaan ohittaa kirjaa, jonka takakannessa on sitaatti "Kari Nenonen on Suomen mr. Kauhu."

Asetelma on tässä samankaltainen kuin toisessakin: päähenkilöinä on kaksi teinipoikaa, parhaat kaverukset, joista toinen on nörtti ja toinen ei. Nörttiä kiusataan koulussa ja pahoinpidellään kotona. Tässä vaiheessa lukija voisi jo tehdä villin arvauksen ja veikata, että kiusaajat ja kuolema liittyvät jotenkin yhteen, eikä olisikaan väärässä. Samassa tuleekin esiin kirjan eittämätön heikkous, eli ennalta arvattavuus. Ei ole erityisen hohdokasta lukea kirjaa vain nähdäkseen milloin tapahtuu se, minkä kaikki jo tiesivät olevan tulossa.

Myöskään kliseet eivät tilannetta paranna: nörtti soittaa puhelinnumeroon 999 666, mistä hänelle tarjotaan vuokralle asuntoa osoitteessa Puistokatu 6 A 66, ja vuokrakin olisi edullinen 666 markkaa kuussa. Aivan noin kovasti ei olisi tarvinnut alleviivata. Osan tästä voinee antaa anteeksi sillä, että kirja on sentään kirjoitettu 25 vuotta sitten, mutta eivät nuo kuutoset silloinkaan mikään tuore keksintö ole ollut.

Kerronnan osalta kirjoittaja on päätynyt hyppelehtimään sinne tänne eri aikatasojen välillä. Siitä ei kuitenkaan voi liiemmin moittia, sillä on hämmästyttävän helppoa pysyä kärryillä siitä, missä ajankohdassa milloinkin ollaan, vaikka niissä tosiaan poukkoillaan innokkaasti. Kronologisessa järjestyksessä kirjoitettuna tämä olisikin ollut tylsää, joten rakennetta voi pitää perusteltuna.

En oikein jaksanut innostua tästä, Ken kuolleita kutsuu oli parempi. Lisäpisteitä olisi ollut mahdollista saada reilustikin nostalgisesta ajankuvasta, mutta tätä ei liitä menneeseen aikaan oikeastaan mikään muu kuin lankapuhelimet ja markat. No, tuskinpa kirjoittaja osasi ajatellakaan, että kirjansa saisi vielä jonain päivänä tällaisenkin kommentin :)

Vilkaise myös Morren mietteet.