Juhana Säde: Maattomat kuninkaat

Juhana Säde: Maattomat kuninkaat
Myllylahti 2014

Tämä kirja sijoittuu ajallisesti 900-luvun loppuun, mikä oli minulle ennestään aivan tuntematonta seutua. Aiemmin en ole tainnut lukea mitään 1600-lukua aiemmaksi sijoittunutta, jos ei ajanlaskun alun ja sitäkin vanhempia oteta lukuun.

Edellisten historiallisten romaanien ja muidenkin kirjojen kohdalla olen toistuvasti maininnut siitä, miten minua on kiinnostanut se, miltä ihan tavallisten ihmisten arkinen elo onkaan näyttänyt. Nimensä mukaisesti tämä kirja ei suinkaan käsittele heitä, vaan pikemminkin aikansa mahtimiehiä. Päähenkilö Rautia on jonkinasteinen mahtimies Hämeestä. Kirjan nimeen viitaten häntä varmaankin voi ajatella kuninkaaksi, mutta on huomattava se, että tuon ajan kontekstissa kuningas oli jotain aivan erilaista kuin nykyään. Kuningas oli taisteluissa mukana siinä missä kaikki muutkin, ja todennäköisesti oli vieläpä siinä toimessa muita etevämpikin. Juuri päähenkilömme kohdalla on helpompi ajatella häntä vain menestyneenä talollisena, jolla oli myös tärkeä asema kaupanteossa.

Suurimman osan kirjasta seurataankin Rautiaa erilaisilla retkillä. Tukholman lähistöllä hän tekee kauppaa birkalaisten kanssa. Heidän "kuninkaansa" Björn on ihan oikea kuninkaallinen, joka kuitenkin riitelee veljensä kanssa siitä, kumpiko ruotsinmaata saa hallita. Rautian suhteet birkalaisiin ovat niin hyvät, että myöhemmin hän lähtee heidän kanssaan sotaretkelle Rusin maalle, Novgorodin ja Kiovan suuntaan. Retken motiivina on saada Björnille sieltä liittolainen, joka auttaisi kukistamaan hänen veljensä Erikin. Sitä ennen pitäisi auttaa sotaretkellä toivottua liittolaista kukistamaan oma veljensä.

Tavallaan tämä kirja keskittyy juuri sellaisiin tapahtumiin, joista en niinkään piittaa: kuninkaallisiin ja sodankäyntiin. Molempia on ollut kautta aikojen ja historiankirjoituskin on heistä ollut kiinnostunut, mutta tosiasia on se, että kaikkia aikoja on kuitenkin kuvannut enemmän silloisen tieteen ja tekniikan kehittyminen ynnä yhteiskuntajärjestys, johon kuuluu tärkeänä osana kaupankäynti. Näistä tärkeistä seikoista joutuu asiaa tuntematon lukemaan pitkälti rivien väleistä. Esim. sodankäynti on ollut riippuvainen siitä, millaisia aseita on osattu tehdä.

Yhteiskuntaan ja ajankuvaan vahvasti vaikuttava seikka on se, miten paljon ihmisiä missäkin on ollut. Minulla ei ole juuri minkäänlaista käsitystä hämäläisten määrästä 970-luvulla, ja sen vuoksi on vaikeaa arvella, kuinka mahtava "kuningas" Rautia oikein oli. On aika suuri ero sillä, oliko heitä 200 vai 6000. Oma käsitykseni jäi lähemmäksi edellistä, mutta kovin hämäräksi se jäi.

Esittämäni kritiikki liittyy kokolailla puhtaasti omiin mieltymyksiini. Useimpia kiinnostanee enemmän tarina viikinkiaikojen retkistä suomalaisen soturin näkökulmasta, ja siinä tämä kirja onnistuu hyvin. Tarina on ilman muuta kiinnostava ja koko ajan haluaa nähdä mitä seuraavaksi tapahtuukaan. Sen vuoksi uskallan tätä kyllä suositella, hyvää työtä Säde on onnistunut tekemään.