keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Suomennos Jaana Kapari-Jatta
Otava 2010, (alkup. 2008), 301 sivua.

Luettuani melkein peräkanaa neljä kirjaa, joiden maalaama kuva ihmisluonteesta on kovin synkkä, kaipasin muistutusta aivan päinvastaisesta. Ihmisyyden kommenteissa anni.M vinkkasi tästä kirjasta arvellen sen olevan juuri sitä mitä sillä hetkellä tarvitsin. Ilman ulkopuolista ohjausta en luultavasti olisi ikinä tähän itse tarttunutkaan.

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville käsittelee toisen maailmansodan saksalaismiehitystä Englannin kanaalissa sijaitsevalla Guernseyn saarella. Käsittelytapa on välillinen, sillä kirjassa eletään vuotta 1946 ja seurataan kirjailija Juliet Ashtonin kirjeenvaihtoa ihmisjoukon kanssa. Ashton saa kirjeen Guernseyläiseltä mieheltä, ja ennen pitkää koko Guernseyn kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville jo kirjoittelee hänen kanssaan. Kirjeissä paljastuu pikkuhiljaa asioita miehityksen ajalta, sekä negatiivisia että positiivisia. Ohessa seurataan myös kirjailijattaren yksityiselämää.

Saarelaiset vaikuttavat hyvin ystävällisiltä vieraita kohtaan. Käy ilmi, että tämä päti myös saksalaismiehittäjiin siltä osin kuin heidän suhtautumisensa miehitettyihin oli asiallinen. Yksi keskeinen hahmo olikin saksalaisupseeri, joka kohteli saarelaisia ihmisinä ja sai sille vastakaikua. Tämä oli juuri sitä, mitä lähdin kirjasta hakemaan!

En katso kuuluvani tämän kirjan ensisijaiseen kohdeyleisöön. Vaikka miehitysaika olikin mielestäni kirjan pääteema, oli se kuitenkin piilotettu enemmän tai vähemmän romanttisen tarinan taakse. Vaikka en siitä ajattelutavasta pidäkään, niin päällimmäiseksi jäi tunne, että tämä on naisten kirja. Päähenkilön elämä oli tunnelmaltaan niin imelän vaaleanpunaista, etten kyennyt lukemaan kirjaa kuin lyhyissä pätkissä ja niinpä luku-urakka kestikin kovin pitkään.

Täsmäiskuna tämä kirja jotenkuten vielä menetteli, mutta toista en enää kaipaa. Syy ei ole kirjassa itsessään, sillä uskon kyllä, että monet voivat tykätä juuri tällaisesta. Minä en vain kuulu heihin. Se on pakko mainita, että Guernseystä jäi hyvin sympaattinen vaikutelma, siellä olisi kiva piipahtaa tilaisuuden tullen.

Kurkkaa, ovatko anni.MZephyr, Penjami, Amma, Marja, Sonja ja Norkku  tunteneet kuuluvansa kirjan kohdeyleisöön.

8 kommenttia:

  1. Hih, olen missanut tuon anni.M:n suosituksen sinulle, ja meinasi kyllä silmä pulpahtaa kuopastaan kun näin, että olet tämän lukenut =) No, kiva että nautit Guernseyn saarella vierailusta ja historiatujauksesta!

    Minä tykkäsin tästä todella paljon kun sen luin - olisiko ollut 2009? - ja vieläkin on lämmin muisto. Oli myös hauskaa lukea oikein kunnon kirjeromaania vaihteeksi.

    Nimimerkillä kuuluu kohderyhmään...

    VastaaPoista
  2. Tämä on tosiaan naisten kirja, vaikka minäkään en pidä ko. luokittelusta. Luin tämän kevättalvella 2010 ja pidin kyllä kirjasta, pidin kovastikin, mutta suurta lukuelämystä tästä ei tullut. "Kiva" luonnehtii tätä kirjaa hyvin. Guernseylle sen sijaan matkaisin minäkin mielelläni.

    VastaaPoista
  3. Hauskaa, että päätit lukea tämän! On mielenkiintoista lukea miespuolisen arvio sellaisesta kirjasta, jonka kohderyhmää on lähinnä naiset (tai sitten toisin päin) ja usein siinä taitaa käydä näin. Minä kun taas pidin kirjasta valtavasti :D

    Minäkään en pidä kirjojen jaottelusta ns. miesten ja naisten kirjoihin, mutta tietystikin on olemassa kirjoja, jotka ovat suunnattu pääsääntöisesti sille toiselle sukupuolelle ja joita se toinen sukupuoli enemmän lukee.

    VastaaPoista
  4. Vähän Booksya peesaillen: piti ihan vain tulla lukemaan, mitä tästä kirjasta tuumit.

    Itse en ole tätä lukenut, mutta keveämpi välipala minullekin maistuisi ihan pian, mutta se odottaa vielä hetken vuoroaan hyllyn päällä :-)...

    VastaaPoista
  5. Vaikka itsekään en pidä ajatuksesta jakaa kirjoja miesten tai naisten kirjoihin, niin kyllä tämä taitaa olla silti enemmän naistenkirja.

    Oli (kuten Laurakin sanoi) tosi jännä lukea miespuolisen arvio tästä! Ja nähdä tämä hieman eri silmin, sillä itsehän rakastin kirjaa.

    VastaaPoista
  6. Täytyy sen verran kommentoida tätä päätöstäni tarttua koko kirjaan alun perin. Se tosiaan johtui vain ja ainoastaan anni.M:n suosituksesta. Saatuani suosituksen tiesin tarttuvani siihen, minkä johdosta en lukenut kenenkään arviota kirjasta enkä siis oikein tiennyt mihin olen ryhtymässä. Jos olisin tiennyt, niin luultavasti olisin lukenut jotain muuta, mutta silloin olisi jäänyt yksi miesarvostelu naisten kirjastakin tekemättä :) Ei tämä vastenmielistä ollut, vaan olo oli varmaankin samankaltainen kuin jos olisi ainoana miehenä naisten jumpparyhmässä. Kelpo liikuntaa kenties, mutta silti sitä ihmettelisi, mitä minä oikein täällä teen.

    VastaaPoista
  7. Minulle tämä oli vuoden parhaita lukukokemuksia, mutta minä nyt en olekaan kovin kova äijä. Olen mm. ollut ainoana miehenä pilatesryhmässä. ;)

    VastaaPoista
  8. Minulle tämä toimi ennen kaikkea hyvänmielenkirjana, mutta olen ihan samaa mieltä, että naisia tässä on ehkä enemmän ajateltu kohdeyleisöksi.
    Guernsey jäi minullekin mieleen kiinnostavana paikkana.

    VastaaPoista