maanantai 21. toukokuuta 2012

Franz Kafka: Oikeusjuttu

Franz Kafka: Oikeusjuttu
Suomennos: Aarno Peromies
Otava 1975 (alkup. 1925), 214 sivua (+30 sivua poistettuja ja keskeneräisiä osia)
ISBN: 951-1-18402-4


Oikeusjuttu päätyi luettavakseni Prahan matkan vuoksi. Oli kiva ajatus liittää kirjallisuuskin matkaan jollain tapaa, ja Kafka oli siihen luonteva valinta.

Kirja alkaa päähenkilö Josef K:n pidätyksellä, joka tapahtuu äkkiarvaamatta. K. ei osaa arvata pidätyksen syytä, ja arveleekin aluksi koko tilannetta pilaksi. Varsin pian käy selväksi, että tässä on tosi kyseessä, mutta mitään muuta pidätyksestä ei selviäkään. Tiedustellessaan mistä häntä syytetään, vastaavat pidättäjät vain, ettei sen kertominen ole heidän asiansa. Itse asiassa koko kirjan aikana ei viitata mitenkään siihen mistä K:ta syytetään, eikä myöskään siihen mistä muita ihmisiä on aiemmin syytetty.

Josef K. edustaa tavallista, järkevää ihmistä, jonka käsitykset oikeuslaitoksesta perustuvat normaaliin oikeuskäsitykseen. Kirjan oikeuslaitos sen sijaan on jotain aivan muuta. Se on dystooppinen byrokratiahirviö, joka on levittäytynyt joka puolelle. Sen takana on laki, joka ei ole ihmisten hallittavissa. Se ei ole ihmisten luoma, eikä sitä voi muuttaa: se elää omaa elämäänsä ja on enemmän jotain jumalan tai pyhän hengen kaltaista kuin kokoelma säädöksiä.

Samoin oikeusjuttu on levittäytynyt K:n ympärille. Siellä täällä tuntuu olevan ihmisiä, joilla on jotain tekemistä hänen juttunsa kanssa, ja yllättävät ihmiset tietävät siihen liittyviä asioita, jotka ovat K:lle itselleenkin uusia. Toisinaan taas paikat ovat kuin Liisan ihmemaassa; ikinä ei voi arvata mitä lähimmän oven takaa löytyy.
Tämä teksti on kopioitu osoitteesta http://kaikenvoilukea.blogspot.fi
Oikeusjuttu on hieman kuin jättimäinen novelli. Sitä voi tulkita ja etsiä vertauskuvia ynnä piilomerkityksiä loputtomiin saakka. Novellimaisuus ulottuu tavallaan tasoa syvemmällekin, sillä kirjan loppupuolella pappi kertoo K:lle tarinan, jota he saman tien käyvät tulkitsemaan lukijan puolesta! Oman lisänsä tähän piirteeseen tuo se, että Kafka ei saanut kirjaa milloinkaan valmiiksi, eikä kaikkia osia siten ole hiottu loppuun saakka. Kirjan lopussa onkin mukana joukko keskeneräisiä katkelmia, joiden sijainti kirjassa ei käy kunnolla selväksi. Niiden lisäksi on myös lyhyitä yliviivattuja pätkiä, joiden sijainti tosin on kerrottu, mutta ainakaan minun kirjassani sijainti ei vaikuttanut osuvan yksiin tekstin kanssa.

Pelkäsin etukäteen, että kirja olisi minulle ylitsepääsemättömän vaikea. Alkukankeuden jälkeen lukeminen kuitenkin sujui mukavan jouhevasti, ja tarinaa oli oikein mukava seurata. En kuvittele saaneeni tästä irti kuin pienen osan, mutta pidin siitä. Olen varma siitä, että Kafkan oikeuslaitos tulee pyörimään mielessäni vielä pitkään.

Viime aikoina Oikeusjuttua ovat lukeneet myös Jokke, MargitKirjahiiri ja Ida.

15 kommenttia:

  1. Mukava lukea, että pidit! Mukava lukea myös, että klassikkokammo osoittautui turhaksi! Tämän jälkeen todennäköisesti vertaat tämän kirjan miljöötä tähän maailmaan melko monesti...

    Kafkan jälkeen en ole lukenut yhtään kirjaa enää sellaisenaan. Kaikessa on pintaa syvempiä tasoja. ;-) Oikeusjuttu on siksi yksi parhaista koskaan lukemistani kirjoista - kirja, joka muutti maailmaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kammonnut klassikkoja, viime aikoina on vain tullut vastaan pari, joista en ole oikein syttynyt, esim. Pimeyden sydän.

      Jo kesken lukemisen siellä Prahassa huomasin miettiväni, vaaniiko tuomioistuin joka puolella ja mm. lentokentällä tuli aina mieleen mahdollisimman byrokraattisia toimintatapoja :)

      Poista
  2. Olen Paulan kanssa samaa mieltä: yksi parhaista lukemistani kirjoista. Rakastan myös Kafkan Muodonmuutosta/Metamorfoosia (kuinka se onkaan suomennettu...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muodonmuutos on myös mukana tuolla äikänopettajani listalla; Jussin Ventissä.

      Poista
  3. Minä traumatisoiduin niin sekä Linnasta (kesken 20 sivua lopusta) Muodonmuutoksista, etten koskaan ole uskaltanut tarttua tähän. Ehkä Kafka ei vain ole mua varten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikkien tarvitse pitää kaikesta. Hyvää luettavaa on niin paljon, ettei itseään kannata kiusata. Minä tulen kyllä Kafkaan vielä palaamaan :)

      Poista
  4. Kiva lukea tästä klassikosta! Minulla ei ole toistaiseksi ole ollut kafkaantutustumishaluja (ei kyllä mitään erityistä kammoakaan) mutta ehkäpä kannattaisi kokeilla.

    VastaaPoista
  5. Minusta tämä on hyvä postaus :)

    Kiinnitin huomiota myös "pappi"-lukuun, ja se minusta hieman ennakoi tätä loppuratkaisua, jonka puolestaan Margit on noteerannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lopun lähetessä olisi itsekin pitänyt hoksata, miten se tulee päättymään, koska hyviä vaihtoehtoja ei ole montaa. Toisaalta jos kirja olisikin jäänyt siltä osin kokonaan kesken, vaille loppuratkaisua... :)

      Poista
  6. Sinulle on haaste blogissani. :)

    VastaaPoista
  7. Ite en tajua miten joku voi pitää kyseistä kirjaa hyvänä. Tais olla surkein kirja mitä oon koskaan lukenu. Eikä siinä tapahtunu juuri mitään jännää vaan se oli tarina tylsän miehen tylsästä kohtalosta. Ei edes kerrota mistä sitä Josef K:ta syytettiin (on muuten pöljä nimiki). Muutenki ihan keskeneräinen teos..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen sinulle lämpimästi Juha Vuorisen teoksia, esim. tätä: Kaksipäisen vekaran varjossa.

      Poista
  8. Mielenkiintoisia kommentteja, ja kuinka voimakkaan kaksijakoisesti Kafkaan aina suhtaudutaan... Ja siihen liittyen, Kafkan Linnasta on tulossa alkuperäiselle teokselle uskollinen sarjakuvaromaani-sovitus (www.facebook.com/Fantacore), kannattaa tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kiinnostavalta, laitan korvan taakse!

      Poista