Jari Tervo: Jarrusukka

Jari Tervo: Jarrusukka

Kirjakauppaliitto 2013 

Sivuja: 118

Jos olinkin ryhtynyt lukemaan Halun ja epäluulon esseitä negatiivisella asenteella, niin Jarrusukan kohdalla oli toisin. Olen moneen kertaan maininnut fanittavani Jari Tervoa, ja harmitellutkin pikkuisen sitä, että satuin lukemaan suuren osan hänen tuotannostaan ennen blogin pitämistä. Jarrusukan sai keväällä ainoastaan kylkiäisenä ostaessaan jonkun muun kirjan. En edes muista enää minkä ostin, sillä Tervon uutuus oli selvästi se pääasia.

Päähenkilö on kulttuurihistorian dosentti, joka on pätkätyössä itähelsinkiläisessä yläkoulussa. Hän on saanut päähänsä, että joulujuhlassa tulee olla joulukuvaelma, ja että Jeesus-lapsena on nuken sijaan ihan oikea vauva. Koska pikkulapsia ei ole saatavilla ihan joka paikassa, osoittautuukin juuri päähenkilön löytäminen kuvaelman haastavimmaksi osuudeksi.

Teksti on hyvin tunnistettavaa Tervoa, ja sikäli juuri sitä mitä odottaa saattaakin. Mitään järisyttävää tässä ei kuitenkaan ole kyseessä, ja miksipä olisikaan; tokkopa asemansa vakiinnuttanut kirjailija kaikkein parastaan tarjoaisi tällaisessa "vain" kylkiäisessä, vaan pelkästään sopivan näytteen omasta itsestään. Jarrusukan heikoin osuus on juonessa, jota vaivaa paikoitellen epäuskottavuus. Aivan kuin Tervoa ei olisi kiinnostanut ryhtyä turhan kriittiseksi sen suhteen, ja että hän olisi luottanut oman tyylinsä ja sanailunsa vetovoimaan. Faneille se varmaan riittääkin, mutta pikkuisen epäilen, mahtaako tämä kirjanen tuoda heitä yhtään lisää.

Tuskin tämä herättää suuria tunteita kenessäkään, eli kuuluu välipalaosastolle. Oivallista luettavaa lukumaratonille!