Chuck Palahniuk: Fight Club
Suomennos: Henrik Laine
Like 2006 (alkup. 1996)
Sivuja: 233
Olen onnistunut välttymään näkemästä Fight Club -elokuvaa. Leffavuokraamossa se on tullut vastaan samoin kuin joillain parhaiden elokuvien listoilla, ja mielenkiintoni onkin herännyt. Päätin kuitenkin malttaa mieleni ja lukea kirjan ensin.
Päähenkilö on nuori mies, joka kärsii unettomuudesta. Hän yrittää kohottaa onnellisuuden tunnettaan käymällä syöpäpotilaiden tukiryhmissä, koska siellä voi tuntea olevansa elossa. Työkin tuntuu mielettömältä, kun tehtävänä on mitata, paljonko firman viallisten tuotteiden mahdollisesti aiheuttamat kuolemat ja vammautumiset tulevat maksamaan ja päätellä, onko niiden estäminen kannattavaa osakkaiden kukkaron kannalta.
Hän törmää sattumalta Tyler Durdeniin, ja he perustavat Fight Clubin. Se on tappelukerho, jossa kukin on vain ja ainoastaan oma itsensä. Häntä ei määritellä työn, koulutuksen, varallisuuden, asuinpaikan, vanhempien, ihonvärin tai nimenkään perusteella, vaan kukin on vain se mikä on. Klubeista tulee menestys, ja Durdenin johdolla he ryhtyvät viemään anarkistista ajatustaan vielä pidemmälle. He ryhtyvät tuhoamaan normaalia yhteiskuntaa nakertamalla sitä vähin erin mitä arvaamattomimmista paikoista.
Tämä on varsin kiinnostava kirja. On melkoisen pelottava ajatus, että joku tosiaan nousisi yhteiskuntajärjestystä vastaan ainoana tavoitteenaan saada aikaan tuhoa ja sekasortoa ja saisi vieläpä laajan joukon kannattajia taakseen. Erityisen pelottavaksi tilanteen tekee se, että kaikki mukanaolijat ovat jo lähtökohtaisesti pyrkineet siihen, ettei heillä itsellään ole mitään hävittävää. Myös koko liike on alusta alkaen perustettu siten, että kaikenlaiset yritykset lakkauttaa sen toiminta tukahdutetaan alkuunsa.
Seuraavaksi täytyykin sitten katsoa elokuva. Lähtökohta vaikuttaa erinomaiselta, eritoten kun tietää leffan olleen menestys.
Leffa on suosikkejani! =D Kirjankin voisin joskus lukea.
VastaaPoistaKiinnostavaa nähdä, onko leffa yhtään samanlainen kuin kirjan luoma mielikuva.
PoistaJospa vain itse olisin päässyt aikanaan lukemaan kirjan ennen kuin näin leffan..nyt on aina kirjaa lukiessa mielessä Norton ja Pitt, joka ei sinänsä kyllä välttämättä ole huono asia, mutta olisi ollut kiinnostavaa kokea se oman mielen muodostama kuva hahmoista. Leffassa on muuten myös loistava soundtrack.
VastaaPoistaMutta Palahniuk on kyllä ihan ehdottomasti suosikkikirjailijani! Jos vain englanti sujuu niin suosittelen tutustumaan Palahniukin ensimmäiseen kirjaan; Invisible Monsters, se on ainakin omasta mielestäni Chuckin paras ja ajatuksiaherättävin teos. Ja alkuperäinen (vasta viime vuonna julkaistu) Remix-versio kirjasta vaatii lukijaltaan myös vähän erilaista kirjan käsittelyä. :) Kirjojen juonet ei aina joka käänteeltään välttämättä ihan kaikkein uskottavimpia ole, mutta lähes joka kirjassa hän on onnistuu löytämään jonkun uudenlaisen ja ihan erilaisen tavan kertoa tarinaa.
-T
Minulla oli myös mielessäni Norton ja Pitt jo kirjaa lukiessani, mutta en kokenut sen haittaavan. Elokuvan voisi hyvin katsoa uudestaankin, kuvittelen sen jopa paranevan uusintakierroksella.
Poista