Teemu Keskisarja: Vääpeli T:n tapaus
Atena 2010
Sivuja: 278
Kirjassa kuvataan kuusi tapausta suomalaisesta terrorismista, ja tarinat ajoittuvat 1800-luvun puolivälistä noin sata vuotta eteenpäin. Kaikkia tapauksia on pyritty tarkastelemaan niihin osallistuneiden henkilöiden kautta, mikä elävöittääkin tekstiä huomattavasti ja tuo sitä samalla kaunokirjallisempaan suuntaan.
En pitänyt tätä kirjaa lainkaan yhtä kiinnostavana kuin edellistä, johtuen etupäässä kuvailluista tapauksista itsestään. Ne vain ovat tylsempiä. Kyynelten kalliossa oli myös lisämausteena tavallisten ihmisten elämän kuvausta, joka oli minulle uutta asiaa. Tämä kirja sijoittuu ihan eri aikakaudelle, eikä vastaavalle kuvaukselle muutenkaan ole oikein sijaa.
Useimmat kirjan tapauksista ovat kiinnostavia yleisellä tasolla, mutta yksityiskohtainen tarkastelu ei välttämättä niinkään. Kiehtovin oli viimeisenä tullut kirjan nimitarina, kenties sen vuoksi, että päähenkilö vaikutti niin vastenmieliseltä, että hänen toivoikin saavan näpeilleen. Kokonaisuutena tämä jäi kuitenkin vähän kuivanpuoleiseksi.
Keskisarjan tapa kirjoittaa historiasta on edelleen minulle mieluinen, ja aikomukseni on lukea hänen kirjojaan jatkossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti