keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Ruumiittomat

Heikki Nevala, Anni Nupponen ja Shimo Suntila (toim.): Ruumiittomat - suomalaisia aavenovelleja
Osuuskumma 2014
Sivuja: 282 

Aavenovelleista tulevat äkkiseltään mieleen ne pelottavat kummitusjutut, joita lapsena kerrottiin. Niiden kanssa tämän antologian novelleilla ei ole oikeastaan mitään yhteistä, ja kirjan luokittelu kauhun alle epäonnistuisi pahan kerran. Ennemmin nämä ovat novelleja, joissa vain sattuu olemaan tärkeässä osassa jonkinlainen aave.

Usein antologiat tuntuvat epätasaisilta, kun joku tarina joko nousee suosikiksi tai toinen ei innosta yhtään. Tällä kertaa vältyin siltä tunteelta kokonaan, eli kaikki tuntuivat melko tasaisilta. Ikävä kyllä se tarkoittaa tasaisuutta myös huippujen osalta, sillä jos mikään tarina ei tuntunut turhalta, niin mikään ei myöskään saanut erityisesti innostumaan.

Eniten pidin J.S.Meresmaan Kielolinnasta, jossa aaveena on kokonainen kartano itsessään ja Jani Kankaan Tyhjiö 29B:stä, jonka aihepiirinä oleva IT-projekti sattuu vetoamaan juuri minuun.

Aavenovellit ovat mielestäni pitkälti ideansa varassa. Jos kummituksia joutuu tarinassaan käyttämään, niin parhaimmillaan idea voi olla niin hyvä, että itse kertomus melkeinpä kirjoittaa itse itsensä. Itsetarkoituksellisesti ei minusta aaveita - kuten mitään muutakaan yliluonnollista - pitäisi käyttää. Aiemmin mainitsemani tasaisuus näkyy Ruumiittomissa sillä tavalla, ettei oikein kumpaakaan näistä kirjasta löydy. Ei ole huikeaa ideaa, muttei myöskään "turhia" kummituksia.

Hauskana yksityiskohtana huomasin, että useammassakin tarinassa ihmiset tuntevat kylmän ilmavirran, kun aave lipuu heidän läheltään tai jopa lävitseen. Onkohan tämä sellainen seikka, jonka vain kuuluu kaikkien mielestä olla niin?

Ihan kelpo antologia tämä on. Tuskin aiheuttaa suurta pettymystä kenellekään, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa kyllä tutustua.

4 kommenttia:

  1. "Hauskana yksityiskohtana huomasin, että useammassakin tarinassa ihmiset tuntevat kylmän ilmavirran, kun aave lipuu heidän läheltään tai jopa lävitseen. Onkohan tämä sellainen seikka, jonka vain kuuluu kaikkien mielestä olla niin?"

    Hauska ja mielenkiintoinen kysymys. En itsekään muista törmänneeni aaveisiin, jotka aiheuttaisivat lämmön kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle kelpaisi hyvin se, ettei aave aiheuttaisi yhtään mitään. Sehän ruumiittomuuden idea juuri on.

      Poista
  2. Kiitos Jori! Minä olen suhtautunut tähän hieman epäilevästi, sillä kauhutarinat eivät minuun iske mutta jos kyseessä ei olekaan ns. säikyttelykauhu niin tämähän voisi olla oikein lukukelpoinen.

    Kiinnostava myös tuo mainitsemasi seikka. Aloin heti miettiä keksisinkö jonkilaista kemiallis-fysikaalista selitystä, mutta ainakaan heti ei sellaista tullut mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaveiden kohdalla kannattaa fysiikka unohtaa kokonaan. Kaaosteoreettinen tarkastelu voisi kylläkin olla kiinnostavaa. Aave aiheuttaisi sillä pienellä vilpoisella ilmavirrallaan lopulta jotain suurta ja merkittävää.

      Poista