torstai 7. maaliskuuta 2013

Sarri Nironen: Tähdenpeitto

Sarri Nironen: Tähdenpeitto 
Kansi: Anna Makkonen 
WSOY 2012 
Sivuja: 129 

Tämä kirja on tullut minulle aikanaan PEKKin kautta. Ylipäätään niiden kirjojen lukeminen on tahtonut olla hitaanlaista, pitkälti sen vuoksi, että kirjailijat ovat olleet entuudestaan tuntemattomia eikä kirjojakaan ole osannut odottaa.

Nironen on tosiaan minulle tuntematon kirjailija, enkä ole hänestä sinä aikanakaan mitään kuullut, kun kirja on telkkarinvieruspinossa möllöttänyt, joten odotuksiakaan ei ollut. Tähdenpeitto on ohut kirja, ja vieläpä nopealukuinen. Mieltäisin sen jo pienoisromaanien kategoriaan.

Kirjassa seurataan kahden abiturientin - Riinan ja Joonan elämää parin kuukauden ajalta. Heidän perhetaustansa ovat kovin erilaiset: Riina asuu kahdestaan juopon leski-isänsä kanssa, ja Joonan perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi sokea pikkusisko.

Minulla oli vaikeuksia saada kirjasta otetta, sillä siinä ei oikein tapahdu mitään. Riinan ja Joonan elämästä kerrotaan hetki hetkeltä rinnakkain, mutta heidän tarinansa eivät juurikaan sivua toisiaan. Tapahtumat ovat aivan arkisia, eivätkä minusta liity oikein mihinkään. Jos nyt jotain täytyy kaivaa esiin, niin Joona tuntuu elävän enemmän tulevaisuudessa, eli tähtäävän määrätietoisesti opiskelemaan ja odottavan omaa elämäänsä, kun Riina taas elää hetkessä. Loppuratkaisu kenties yrittää saada ajattelemaan kumpi tavoista on parempi, mutta ei siitäkään huimaa pohdiskelua ole luvassa.

En oikein syty tämänkaltaisista kirjoista. Ehkä ajattelutapani on niin insinöörimäinen, että haluaisin nähdä kaikessa selkeän syyn. Nyt en oikein ymmärtänyt miksi tämä kirja on kirjoitettu, enkä siksi osaa myöskään sanoa onko se hyvä vai huono. Oma lukukokemukseni jäi laihanlaiseksi. Kenties runollisemmin suuntautuneet lukijat tykkäävät enemmän.

1 kommentti:

  1. Minä taas pidin Nirosen ihanan runollisesta tyylistä. Loppu oli vaikuttava. Hieno kirja !

    VastaaPoista