Urpo Ihalainen: Pystylasti

Urpo Ihalainen: Pystylasti 

Kansi: Markku Metso 

Ivan Rotta & Co. 2012, 242 sivua 

ISBN: 978-952-5974-06-5 

Pystylasti on kokoelma lyhytproosaa. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että niissä naidaan. Ei kun piti sanoa, että kaikkien päähenkilöt ovat autonkuljettajia, mutta eipä tuo edellinenkään luonnehdinta pahasti pieleen mennyt. Bussikuskeja, rekkakuskeja, taksikuskeja ja joku meijeriauton kuljettajakin. Kaikki tarinat liittyvät jotenkin heidän elämäänsä, ja painopiste tosiaan näyttää olevan navan ja polvien välillä, mitä nyt välillä otetaan viinaa.

Rakenteeltaan kokoelma on kaksijakoinen: ensin tulee parikymmentä korkeintaan muutaman sivun mittaista lyhytjuttua, jotka on sijoitettu Bussikuskit-otsikon alle. Loput 150 sivua koostuukin  hieman pidemmistä tarinoista, jotka ovat mielestäni selvästi parempia.

Kokoelma on kovin hajanaisen tuntuinen. Alun lyhyet jutut tuntuvat irrallisilta, ja niistä tulee mieleen että nyt on koottu kansien väliin kuskien taukotiloissa kiertäneitä sattumuksia. Pidemmät kertomukset taas kertovat pidemmältä ajanjaksolta muutamasta ihmisestä, yksi taitaa kattaa koko päähenkilönsä elämänkaaren.

Tarinat ovat ihan viihdyttäviä ja kirja on melko nopealukuinen, mutta eipä näitä määräänsä enempää olisi jaksanutkaan. Päällimmäisenä jää mieleen aihepiirin suppeus: vaikka henkilöitä yhdistää ainoastaan se auton kuljettaminen, niin mainitsemisen arvoisia seikkoja on tuntunut mieleen jääneen kovin vähän. Arvelen, että tämän kokoelman arvo on suurempi asianosaisille kuin muille, eritoten kuljetusalalla jo menneinä vuosikymmeninä olleet saanevat tästä irti muita enemmän.

Kannen kuvitus jäi hieman ihmetyttämään: hautausmaa sekä takakannessa poseeraava luurankokuljettaja antavat odottaa sisällöltä jotain onnettomuuksiin ja kuolemantapauksiinkin liittyvää, mutta sellaista ei tekstistä löydy.